Televisiossa esitetään runsain mitoin erilaisia kykykilpailuja, joista suurimman osan muodostavat erityyppiset laulukilpailut. Television kykykilpailuilla ja erityisesti laulukilpailuilla on pitkä perinne. Jo ennen Idolsia, X Factoria ja Voice of Finlandia on ollut Tenavatähteä ja Popstarsia, niitä aiemmista ohjelmista puhumattakaan. Näissä ohjelmissa haetaan parasta laulaja-esiintyjää.

Ei siis riitä, että kilpailija osaa laulaa, täytyy pystyä myös esiintymään yleisöön, tuomareihin ja tv-katsojiin vetoavalla tavalla. Voittajaksi selviää se, joka voittaa tv-katsojien äänet. Laulajan urasta haaveilevalle tällaiseen kilpailuun osallistuminen voi avata ovet levytysstudioon ja poikia esiintymiskiertueen.

Miten kilpailuihin osallistutaan?

Laulukilpailuun osallistuminen vaatii kilpailijailta sitoutumista ja viitseliäisyyttä. Ensin täytyy läpäistä alkutestit, joihin osallistuu satoja, jos ei jopa tuhansia kilpailijoita. Tämän jälkeen kilpailussa on vielä useita eri kierroksia, joilla karsitaan pikku hiljaa osallistujamäärää vähäisemmäksi. Lopulta on edessä finaalivaihe, johon kisasta riippuen pääsee mukaan kolmesta kuuteen finalistia.

Finaaliin päässeille annetaan useimmiten haastavampia kokonaisuuksia esitettäväksi ja heidän täytyy sovittaa yhdessä kilpailun taustayhtyeen kanssa heille valitut laulut itsensä näköisiksi ja ennen kaikkea kuuloisiksi. Lopullinen päätösvalta on katsojilla, sillä katsojat äänestävät voittajan.

Onko ura laulajana taattu?

Voittajalle ja ehkä jopa joillekin finalisteille laulamisesta saattaa hyvinkin tulla ammatti, mutta työtä se vaatii kilpailun voitosta huolimatta. Hetkellisen suosion jälkeen moni on palannut kuitenkin joko alkuperäiseen ammattiinsa tai kiertää esiintymässä pienissä tapahtumissa tai baareissa.

Tällaisista kykykilpailuista on toki noussut jopa tähtiä, joiden suosio on kantanut vuodesta toiseen. Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että työtä on ollut pakko tehdä paljon suosion tavoittamiseksi. Hyvänä esimerkkinä toimii maailmalla vastaavissa kilpailuissa menestyneet laulajat, jotka ovat saattaneet olla ensilevyllään listaykkösinä, mutta suosio on romahtanut pian sen jälkeen, koska jotakin taustatyössä eli markkinoinnissa ja laulajan manageroinnissa on mennyt pieleen. Toisaalta kovan työn merkitys on näkynyt myös toisinpäin esimerkiksi Iso-Britannian X-Factorissa toiseksi sijoittuneen Olly Mursin kohdalla, kun hän kaksi vuotta kisan jälkeen nousi suureen suosioon ja nauttii menestystä edelleen.

Suomalaisista kykykisoista tähdeksi ponnistaneista esiintyjistä tunnetuin lienee Antti Tuisku. Tuikkivakatseinen Lapin poika voitti Idols-kisan ja on sen jälkeen ahkerasti keikkaillut ja tehnyt levyjä, ja kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Tuiskun fanit ovat nykyisin hyvin heterogeeninen joukko, sillä Tuiskun menevä musiikki puhuttelee monenikäisiä kuulijoita. Samasta kisasta nousseita ja aktiivista uraa tekeviä esiintyjiä ovat muun muassa Pete Parkkonen, Anna Puu ja Hanna Pakarinen. He ovat levyttäneet useita levyjä ja tehneet useita kiertueita voittonsa jälkeen. Jännittävä detalji siitä, kuinka kykykisassa ei välttämättä tule menestystä, mutta esiintyjä nouseekin muita reittejä suosioon, on Alma. Alma osallistui Suomen Idols-kilpailuun ja karsiutui kuudennella kierroksella, mutta on nyt yksi suosituimmista suomalaisista artisteista maailmalla. Alman menestyksen salaisuus on tinkimättömässä omassa tyylissä ja hänen tuotantoyhtiönsä tekemässä hyvässä julkisuustyössä.

On kuitenkin syytä muistaa, että lopulta ratkaisevaa on se, kuinka paljon laulajan uralle haluava on valmis tekemään työtä. Osallistuminen kykykilpailuun tuo hetkellisesti näkyvyyttä ja saattaa nostaa suosioon, mutta jos esiintyjän markkinointikoneisto ja manageri eivät osaa markkinoida ja myydä esiintyjää eli tarjota häntä riittävästi esiintymiskeikoille, unohtuvat ääni ja naama nopeasti. Mikään oikotie onneen eivät kykykilpailut ole, mutta ne voivat toimia hyvänä ponnahduslautana.