Laulajan uralle televisio-ohjelman kautta

Televisiossa esitetään runsain mitoin erilaisia kykykilpailuja, joista suurimman osan muodostavat erityyppiset laulukilpailut. Television kykykilpailuilla ja erityisesti laulukilpailuilla on pitkä perinne. Jo ennen Idolsia, X Factoria ja Voice of Finlandia on ollut Tenavatähteä ja Popstarsia, niitä aiemmista ohjelmista puhumattakaan. Näissä ohjelmissa haetaan parasta laulaja-esiintyjää.

Ei siis riitä, että kilpailija osaa laulaa, täytyy pystyä myös esiintymään yleisöön, tuomareihin ja tv-katsojiin vetoavalla tavalla. Voittajaksi selviää se, joka voittaa tv-katsojien äänet. Laulajan urasta haaveilevalle tällaiseen kilpailuun osallistuminen voi avata ovet levytysstudioon ja poikia esiintymiskiertueen.

Miten kilpailuihin osallistutaan?

Laulukilpailuun osallistuminen vaatii kilpailijailta sitoutumista ja viitseliäisyyttä. Ensin täytyy läpäistä alkutestit, joihin osallistuu satoja, jos ei jopa tuhansia kilpailijoita. Tämän jälkeen kilpailussa on vielä useita eri kierroksia, joilla karsitaan pikku hiljaa osallistujamäärää vähäisemmäksi. Lopulta on edessä finaalivaihe, johon kisasta riippuen pääsee mukaan kolmesta kuuteen finalistia.

Finaaliin päässeille annetaan useimmiten haastavampia kokonaisuuksia esitettäväksi ja heidän täytyy sovittaa yhdessä kilpailun taustayhtyeen kanssa heille valitut laulut itsensä näköisiksi ja ennen kaikkea kuuloisiksi. Lopullinen päätösvalta on katsojilla, sillä katsojat äänestävät voittajan.

Onko ura laulajana taattu?

Voittajalle ja ehkä jopa joillekin finalisteille laulamisesta saattaa hyvinkin tulla ammatti, mutta työtä se vaatii kilpailun voitosta huolimatta. Hetkellisen suosion jälkeen moni on palannut kuitenkin joko alkuperäiseen ammattiinsa tai kiertää esiintymässä pienissä tapahtumissa tai baareissa.

Tällaisista kykykilpailuista on toki noussut jopa tähtiä, joiden suosio on kantanut vuodesta toiseen. Kaikkia kuitenkin yhdistää se, että työtä on ollut pakko tehdä paljon suosion tavoittamiseksi. Hyvänä esimerkkinä toimii maailmalla vastaavissa kilpailuissa menestyneet laulajat, jotka ovat saattaneet olla ensilevyllään listaykkösinä, mutta suosio on romahtanut pian sen jälkeen, koska jotakin taustatyössä eli markkinoinnissa ja laulajan manageroinnissa on mennyt pieleen. Toisaalta kovan työn merkitys on näkynyt myös toisinpäin esimerkiksi Iso-Britannian X-Factorissa toiseksi sijoittuneen Olly Mursin kohdalla, kun hän kaksi vuotta kisan jälkeen nousi suureen suosioon ja nauttii menestystä edelleen.

Suomalaisista kykykisoista tähdeksi ponnistaneista esiintyjistä tunnetuin lienee Antti Tuisku. Tuikkivakatseinen Lapin poika voitti Idols-kisan ja on sen jälkeen ahkerasti keikkaillut ja tehnyt levyjä, ja kasvattanut jatkuvasti suosiotaan. Tuiskun fanit ovat nykyisin hyvin heterogeeninen joukko, sillä Tuiskun menevä musiikki puhuttelee monenikäisiä kuulijoita. Samasta kisasta nousseita ja aktiivista uraa tekeviä esiintyjiä ovat muun muassa Pete Parkkonen, Anna Puu ja Hanna Pakarinen. He ovat levyttäneet useita levyjä ja tehneet useita kiertueita voittonsa jälkeen. Jännittävä detalji siitä, kuinka kykykisassa ei välttämättä tule menestystä, mutta esiintyjä nouseekin muita reittejä suosioon, on Alma. Alma osallistui Suomen Idols-kilpailuun ja karsiutui kuudennella kierroksella, mutta on nyt yksi suosituimmista suomalaisista artisteista maailmalla. Alman menestyksen salaisuus on tinkimättömässä omassa tyylissä ja hänen tuotantoyhtiönsä tekemässä hyvässä julkisuustyössä.

On kuitenkin syytä muistaa, että lopulta ratkaisevaa on se, kuinka paljon laulajan uralle haluava on valmis tekemään työtä. Osallistuminen kykykilpailuun tuo hetkellisesti näkyvyyttä ja saattaa nostaa suosioon, mutta jos esiintyjän markkinointikoneisto ja manageri eivät osaa markkinoida ja myydä esiintyjää eli tarjota häntä riittävästi esiintymiskeikoille, unohtuvat ääni ja naama nopeasti. Mikään oikotie onneen eivät kykykilpailut ole, mutta ne voivat toimia hyvänä ponnahduslautana.

Managerin merkitys esiintyjän menestyksessä

Sana manageri tarkoittaa suomeksi johtajaa, mutta esiintyjälle managerin on pikemminkin edustajan, markkinoijan ja edunvalvojan yhdistelmä. Manageri pyrkii aktiivisesti etsimään edustamalleen esiintyjälle tilaisuuksia päästä esille ja markkinoi esiintyjää sekä myy hänen osaamistaan asiakkaille. Lisäksi manageri hoitaa esiintyjän sopimusasiat eli sopimuslain tuntemisesta ei ole lainkaan haittaa.

Suomessa manageri-toiminta on edelleen hyvin usein hoidettu levy-yhtiöiden toimesta, mutta koska alalle on ryhdytty tarjoamaan korkeakoulutasoista koulutusta, on myös itsenäisinä managereina toimivia yrittäjiä nykyisin enemmän. Todellisuudessa Suomessa työskentelee vain hyvin pieni määrä ammattimaisesti toimivia managereita ja heillä on useimmiten useita esiintyjiä edustettavanaan. Manageria etsivän onkin syytä olla tarkkana, kun valitsee itselleen sopivaa edustajaa.

Managerin osaamisesta kertoo hyvin hänen referenssinsä eli nykyiset asiakkaat. Jos managerilla on tunnettuja esiintyjiä tallissaan, on hän silloin todennäköisesti hyvä. Hyväksi havaittu manageri on monesti valikoiva, hän ei halua talliinsa ketä tahansa, joten kannattaa pyrkiä omalla esiintymisellään ja materiaaleillaan pyrkiä vakuuttamaan hänet.

Millainen koulutus managerilla on?

Aiemmin managereilla tuskin oli erikseen tätä työtä varten soveltuvaa koulutusta, vaan joukossa oli paljon itseoppineita alan ammattilaisia. Joukossa on toki varmasti ollut kautta aikojen myös lainopillista koulutusta saaneita henkilöitä, mutta nykyisin tarjolla on korkeakoulutasoista koulutusta alalla toimimista varten. Vuodesta 2009 on Suomessa järjestetty ammattikorkeakouluissa managerikoulutusta. Myös osa kulttuurituottajan tai oikeustradenomin koulutuksen saaneista toimii managereina.

Managerit toimivat erilaisilla toimialueilla. On managereita, joiden toimialue on ainoastaan Suomi, joillakin Suomen lisäksi Eurooppa. Suomesta löytyy joitakin harvoja globaalisti toimivia managereita. Tällaiset managerit tuntevat myös ulkomaista lainsäädäntöä ja toimintakulttuuria.

Managerin vastuut

Manageri huolehtii esiintyjän markkinoimisesta, tiedotustehtävistä ja edusvalvonnasta. Toisin sanoen manageri pitää huolen, että esiintyjä tunnetaan, hänen mainettaan hallitaan ja palkkionsa maksetaan oikean suuruisina ja ajallaan. Manageri itse saa palkkionsa edustamansa esiintyjän esiintymispalkkioiden ja levymyynnin provisioina. On siis myös hänen etunsa, jos hän onnistuu markkinoimaan ja myymään esiintyjää hyvin.

Hyvä manageri on ammatillisten taitojensa lisäksi loistava viestijä ja hänellä on hyvä intuitio. Kun manageri osaa kommunikoida erilaisten ihmisten kanssa, hän pystyy toimimaan viestinvälittäjänä esiintyjän ja erilaisten sopijaosapuolien välillä. Herkillä korvilla esiintyjän tuntoja kuuleva manageri saa enemmän irti suojatistaan kuin jyräävä määräilijä. Ylipäätään managerin ja kaikkien osapuolten välisen viestinnän on toimittava hyvin, silloin kaikki osapuolet tavoittelevat samaa päämäärää.

Mistä voi löytää managerin itselleen?

Tässäpä onkin kinkkinen kysymys. Manageriksi itseään kutsuvia varmasti tulee tarjolle aloittelevalle esiintyjälle runsain mitoin. Jokainen esiintyjä haluaa kuitenkin varmistua siitä, ettei tule huijatuksi, tai että manageri todella huolehtii esiintyjän eduista parhaalla mahdollisella tavalla. Levy-yhtiöillä on manageririvistönsä, josta levytysasteelle pääsevälle esiintyjälle tai yhtyeelle tarjotaan sopivaa vaihtoehtoa.

Sopiva vaihtoehto tarkoittaa sitä, että managerilla on riittävä tuntemus musiikkigenrestä ja sen toimintatavoista ja aito kiinnostus ottaa kyseinen esiintyjä siipiensä suojaan. Jos kuitenkin päädyt tekemään managerisopimuksen itsenäisesti toimivan managerin kanssa, ennen kuin allekirjoitat sopimusta, tarkistuta se jollakin sopimuslainsäädäntöön erikoistuneella juristilla. On tärkeää, että sopimus ei päädy riistämään esiintyjää, vaan on sellainen että molemmat osapuolet ovat siihen tyytyväisiä.

Suomen musiikkimaailma ja kuuluisimmat miesartistit

Suomalainen musiikki hurmaa niin kotimaassa kuin maailmallakin. Maamme suosituimmat ja tunnetuimmat miesartistit ovat vuosien varrella edustaneet useita eri musiikkityylejä aina rockista metalliin ja rap-musiikkiin.

Suomirockin suuret nimet

Suomalaista rockmusiikkia kutsutaan usein suomirockiksi. Usein tällä tarkoitetaan vain suomenkielistä rockia, mutta laajemmassa merkityksessä sanaa voidaan käyttää kuvaamaan kaikkea suomalaisten tekemää rockmusiikkia esityskielestä riippumatta.

Rockia on veivattu Suomessa 1950-luvulta alkaen. Aluksi kappaleet olivat enimmäkseen kansainvälisistä hiteistä tehtyjä käännöskappaleita, mutta musiikkilajin kasvattaessa suosiotaan lauluja alkoivat kynäillä myös suomalaiset osaajat. Suomenkielisen rockmusiikin uranuurtajina muistetaan muun muassa Dingo, Eppu Normaali, Leevi and the Leavings sekä Juice Leskinen. Suomirockin historiassa ja nykypäivässä tärkeä ja varmasti koko kansan tuntema hahmo on myös Ismo Alanko, joka on vaikuttanut niin eri yhtyeissä kuin sooloartistinakin. Eppu Normaalin Martti Syrjä sekä Juice Leskinen ja Ismo Alanko ovat omaperäisinä sanoittajina tunnettuja muusikoita, joiden seuraan muistetaan usein laskea myös esimerkiksi Tuomari Nurmio, Kauko Röyhkä ja J. Karjalainen.

Hurriganes, Hanoi Rocks, HIM ja The Rasmus puolestaan ovat englanninkielisellä musiikilla läpilyöneitä yhtyeitä, jotka ovat vieneet suomalaista musiikkia myös maailmalle.

Suomalaiset raskaan musiikin artistit tunnetaan myös maailmalla

Suomella on maailmalla hevimaan leima. Musiikkilajin suosio alkoi nousta 1990-luvulla ja saavutti huippunsa 2000-luvun lopulla, kun Children of Bodomin, Nightwishin, Sonata Arctican ja Stratovariuksen kaltaiset nimet olivat kuumaa kamaa pitkätukkien keskuudessa niin kotimaassa kuin sen rajojen ulkopuolellakin.

Lordin Euroviisuvoitto vuonna 2006 sinetöi Suomen aseman kansainvälisenä hevivaltiona ja nimi onkin varmasti tuttu paitsi joka ikiselle suomalaiselle, myös monelle ulkomaalaiselle. Nightwishin johtohahmo ja suurimman osan yhtyeen kappaleista säveltänyt sekä sanoittanut Tuomas Holopainen sekä HIM-yhtyeen Ville Valo ovat niin ikään nimiä, jotka tunnetaan ympäri maailman.

Suomiräpin suosio ei laannu

Maamme tavaramerkiksi muodostunut hevi on joutunut antamaan kasvavissa määrin tilaa suomalaiselle rap-musiikille, jota voi hyvin perustein luonnehtia viime vuosien suosituimmaksi musiikiksi maamme rajojen sisäpuolella. Suomenkielinen räppi ei ymmärrettävistä syistä ole kovin vientivaltti maailmalla, mutta sen riimejä ymmärtävien keskuudessa se myy: mitenpä muutoin kotimaiset räppärit olisivat kyenneet täyttämään maamme suurimmat areenat ja stadionit useampaan otteeseen?

Suomalainen rap-musiikki oli pitkään pienten piirien puuhia, mutta tilanne muuttui radikaalisti 1990-luvun lopussa, kun Fintelligens löi läpi valtakunnanlaajuisesti ja teki suomiräpistä mainstreamia. Yhtyeen jäsenet Elastinen ja Iso H ovat tunnettuja nimiä kaikenikäisten suomalaisten keskuudessa. Pitkää uraa suomiräpin parissa on tehnyt myös artistinimellä Paleface esiintyvä Karri Miettinen, jonka vuonna 2010 julkaistu Helsinki-Shangri-La-albumi on yksi suomenkielisen rap-musiikin merkkipaaluista.

2010-luvun suurimpia suomalaisia rap-nimiä ovat kiistatta koko kansan suursuosikiksi noussut Cheek eli Jare Tiihonen sekä rap-yhtye JVG. Cheekin suosituimmat albumit ovat myyneet niin kultaa, platinaa kuin multiplatinaakin ja artistin keikat on myyty kerta toisensa jälkeen ennätysnopeasti loppuun – olipa keikkapaikkana sitten kuinka suuri areena tai stadion tahansa. Cheek on keikkaillut myös yhdessä toisen suositun rap-artistin Elastisen kanssa Profeetat-nimisenä duona.

Tunnetuimmat nimet suomalaisessa nykypopissa

Maassamme riittää luonnollisesti myös osaavia poppareita ja tämän musiikkityylin edustajista: Robinin, Isac Elliotin, Arttu Wiskarin ja Juha Tapion kaltaiset nimet ovat totta kai kaikille tuttuja. Viime vuosina kovimmassa nosteessa on kuitenkin ollut jo pitkän uran tehnyt Antti Tuisku, joka tuntuu voittaneen puolelleen liki jokaisen suomalaisen. Alun perin Idols -laulukilpailusta julkisuuteen ponnistanut artisti julkaisi esikoisalbuminsa, tuplaplatinaa myyneen Ensimmäinen -nimisen julkaisun vuonna 2004 ja sittemmin jokainen tähden julkaisemasta yhdestätoista albumista on myynyt vähintään kultaa. Vaikka suosio on ollut alusta asti tasaisen vahvaa, nousi Antti Tuisku valokeilaan aivan uudella tavalla ja yhä useampia yleisöryhmiä tavoittaen vuonna 2015 julkaistun En kommentoi -albuminsa myötä.